Vaikka joka viides suomalainen sairastaa jotakin mielenterveyden häiriötä, häiriöihin liittyy edelleen paljon häpeän tunteita ja leimaantumisen pelkoa. Kynnystä ryhtyä toimenpiteisiin ei kuitenkaan kannata pitää liian korkeana: useissa vaikeuksissa aikainen toimiminen on tärkeää.

Vaikeat elämäntilanteet ovat osa elämää. Joskus ne voivat hämmentää ja kyseenalaistaa turvallisuudentunnettamme tai arjen selviytymistä perustavalla tavalla. Jokainen voi joutua jossain elämänsä vaiheessa haavoittaviin ja ahdistaviin tilanteisiin. Moni selviytyy näistä kriiseistä omien läheisten tuella. Jos sinulla ei ole luotettavia läheisiä tai tukiverkostoa tai jos toimintakykysi lamaantuu pahoin, kannattaa hakea apua.

Sekä psyykkisen hyvinvoinnin säilymiseen että psyykkisestä sairaudesta paranemiseen voi vaikuttaa osaltaan myös itse. Alla on lueteltu elämänalueita, joilla on tutkitusti vaikutusta psyykkiseen vointiin. Usein haastavissa elämäntilanteissa yksi tai useampi alla olevista tarpeista jää toteutumatta. Tällöin tulisi pyrkiä korjaamaan tilannetta ja ainakin varmistaa muiden lueteltujen tarpeiden täyttyminen.

Kun kyse on varsinaisesta psyykkisestä sairaudesta, kuten vakavasta masennuksesta, ahdistushäiriöstä tai skitsofreniasta, on kuitenkin muistettava sairastuneen voimavarojen rajallisuus. Sairastunut ei ehkä itse kykene vaikeana jaksona ylläpitämään alla olevia elämänalueita ainakaan ilman tukea. Läheisenä sairastuneen tukeminen onkin usein tasapainottelua toisaalta riittävän rohkaisun ja edellyttämisen, toisaalta riittävän ymmärryksen ja kuuntelemisen välillä
Liikunnalla on monia positiivisia vaikutuksia ihmisen mielialaan ja mielenterveyteen. Liikunnan avulla voidaan sekä ennaltaehkäistä että lievittää mielenterveyden häiriöitä. Esimerkiksi masennuksen tai ahdistuneisuuden hoidossa liikuntaa voidaan pitää yhtenä keskeisenä hoitomuotona. Liikunnan annostelussa tulisi erityisesti muistaa säännöllisyys, liikkumisen mielekkääksi kokeminen ja omaksuminen yhdeksi terveeksi elämäntavaksi.

Olemassa olevien ihmissuhteiden määrä ja sosiaalinen tuki edistävät psyykkistä hyvinvointia. Tämänkin vuoksi olemassa olevia tukevia ihmissuhteita on syytä vaalia. Mikäli sosiaalinen verkosto tuntuu liian suppealta, voi pohtia, miten luoda mahdollisuuksia tutustua uusiin ihmisiin, elvyttää aikaisempia hyvältä tuntuneita ystävyyksiä tai lisätä sosiaalista toimintaa esim. uuden harrastuksen kautta.

Toimiva mielekäs arki tukee psyykkistä hyvinvointia. Tähän kuuluu säännöllinen ja monipuolinen ravitsemus, mielekäs tekeminen (esim. työ tai muu säännöllinen toiminta) ja mielihyvää tuottavia harrastuksia
.
Lisätietoa:
http://www.mielenmuutos.fi/mielenmuutos/materiaali/masennus/